keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kultturellista ostostelua

Tanaan oli varsin mukava paiva. Mun sormet pysy toissa lampimana pidempaan ku koskaan aikasemmin, eli pienet sille. Sitten ma paasin tekemaan semmosta kivaa hienoutta mansikkaleivospohjan paalle: ensin kaakaojauhetta, sitten kiilletta, pienimuotoista kreemipursotusta, mansikan puolikkaita ja appelsiinin lohkoja, seka lopuksi viela vahan suklaakoristeiden asettelua. Kylla ma nyt oon hirmusen ylpea ittestani ku niista tuli aika hienoja. Tosin mallista tein mutta teinpahan kuitenkin!


Muutenkin sellanen aika rento paiva. Tanaan tuli kylla huomattua ettei omatoimisuus kannata... Stefan naytti mulle etta ma puran laatikoista sellasia pienia valmiita piirakkapohjia pelleille. No siina oli sitten kolme laatikkoa ja viimeista avatessani huomasin, etta siella on sellasia isoja. Pistin nekin sitten siihen peraan ja just ku olin repimassa sita laatikkoa auki ni Jean-Philip (tai mikalie onkaan hanen nimensa) sanoo etta non non non ja ma vaan jahmetyn siihen paikkaan. Aattelin etta selva, ehka han tarvii sita laatikkoa johonkin ni lasken sen vaan sitten siihen. Sit naa molemmat miehet alkaa ottaa niita isojen piirakoiden pelteja pois ja purkaa ne kaikki pohjat takas siihen laatikkoon ja ma katon vaan vieresta etta anteeks mita te oikein teette. J-P sanoo sitten vaan etta désolee, Stefan tuo sielta sitten uuden laatikon missa oli lisaa niita pikkusia pohjia. Jaahas, etta vaaran laatikon olit sitten tuonu, kiitos siitakin. Ja ma ku olin niin hirveen reipas ja ahkera ja ihana ja mitalie ku laitoin ne isotkin ilman pyytamatta ja sit tolleen vaan otetaan kaikki pois. Reilua hei jatkat, tosi reilua.


Toista paasin klo 12, ja oltiin sitten sovittu treffit Antoniinan kanssa kaupungille ku hankin paasi sillon omista toista. Oltiin vahan niinku suunniteltu etta mennaan shoppailemaan. Ensin kaytiin kuitenkin syomassa yhdessa ravintolassa,  ja paadyttiin sitten molemmat samaan pitsaan, missa oli tomaattisoosia, juustoa, sienia ja vaaleaa lihaa/kinkkua. Tosin Antoniina ei halunnu sienia. Hienosti osattiin tilata ja maksaa meijan ateriat ilman etta piti periaatteessa sanoa ettei me puhuta ranskaa. Oletettiin vaan (tai ainakin ma oletin) etta mita se tarjoilija/tilauksen tekija meille sanos ja sen mukaan sitten mentiin :D

Me odotamme tilausta saapuvaksi... Ja kokikset vain odottavat meita. Oikea oravanpyora.


Mmmmmm... Pizza La Royale. Koska olen sen arvoinen!


             Saatiin mielenkiintosen nakoset veitset :D Se nainen vei meilta tavalliset pois :"(
                      Ei siis silla etta me niita mihinkaan olis tarvittu... mutta kuitenkin.



Taa ruoka taalla on muuten aika lailla erilaista ku mita Suomessa. Kana on ihan perustuttuhuttua sapuskaa, mutta se on ollu lahinna sellasessa muodossa, etta ne luutkin on ollu kiinni siina lihassa. Eli sitten on saanu narpia aikansa ennen ku mitaan ruokaa on saanut maaruunsa. Sitten on ollu jotain sellasia possufileita, ihan hyvia kuitenkin. Ja ranskalaisia papuja olen maistellu, nekin oli aika hyvia. Pelottavan nakosia vaan, tuli mieleen vahan jonkun elaimen suolikanavat. Eli hyvaa ruokahalua ja muuta kivaa.


Niilla lauantain yllatysjuhlissa syotiin jotain ihme papukastiketta tai -lienta. Ei sita taida voida oikeen kastikkeeksi sanoa ku se ei ollu niinku kastiketta, vaan sita syotiin ihan vaan sellasenaan, ilman lisukkeita. Tai no, oli siina sitten leipaa. Mut kuulin sellasen hyvan vinkin noihin papuihin liittyen. Kun niista kuulemma tulee helposti ilmavaivoja, ni mikali haluaa kuitenkin syoda papuja mutta ei saada kaasuongelmia, kannattaa laittaa siihen papujen sekaan porkkanaa. Porkkana kuulemma imee ne kaasut itseensa ja sitten voi syoda kaikessa rauhassa niita papuja. Mutta jattakaa ne porkkanat rauhaan, niissa on kaasuja.

Sitten on tullu kokeiltu ihan uusiakin juttuja. Kuten yhtena kertana oli jotain lihaa, mika naytti hyvin oudolta, eika Catherine suostunu kertomaan mita se on ennen ku oon maistanu. Hyvaahan se oli mutta nimi ranskaksi tai englanniksi ei kertonu yhtaan mitaan. Eiku sitten myohemmin vaan vahan sanakirjaa kayttamaan niin selvis etta se on kanan tai ankan lihasmahaa... mielenkiintoista. Ruokahalua herattava termi. Nam.


Edellisiltana ma maistoin simpukoita. Ei ollu mikaan makunystyroita hiveleva kokemus, taidan jattaa vastaisuudessa valiin. Paitsi etta menin lupautumaan maistamaan sita uudestaan jonkun muun ruuan yhteydessa. Jesh. Sitten olen syonyt jotain outoa kala-rapupotkoa, joka sekin oli kylla tosi hyvaa. Porsaasta tehtya makkarapotkoa sipsien kera (se oli outo yhdistelma). Ratatouillea, hyi. Hunajamelonia (oletin etta se oli sita), hyi. Juustoa, osittain hyi mutta Camembert oli siedettavaa syotavaa.


Kaiken lisaksi ainakin tassa perheessa melkeen kaikkeen ruokaan lisataan joko majoneesia tai jotain muuta kastiketta. Eli hirrrrrrveen terveellisesti taalla syodaan. Ja nyt ma voin paljastaa mun yhden synkan salaisuuden... mun vakituiseen aamupalaan liittyen...
   Briossia, jonka paalla on Nutellaa, seka juomana kuumaa kaakaota.... hirrrrrveen terveellista!
     Nutella ihan vaan sen takia etta se peittaa briossin maun :----) ku se maistuu vahan oudolta.



Mutta joo, mennaanpa sitten taas asiaan. Kuten otsikkokin kertoo (mun tekstini lisaksi), niin shoppailtiin vahan kaikenlaista. Meijan piti kylla kayda ton ravintolakaynnin jalkeen jossain kahvilassa, mutta arvatkaapa vaan onko MIKAAN kauppa auki 12 ja 15 valilla.... Voin kertoa etta ei ole. Eihan me sita taas tiedetty. Harhailtiin vahan joka puolella kaupunkia kun yritettiin etsia mita tahansa auki olevaa kahvilaa, kauppaa tai muuta vastaavaa. Tyhma Ranska.

                  Antoniinaa odottamassa. Vauhdikas ajopeli alla. VRUUUUUUUUMMMM!!!







Katuja kierrellessa, ruoka tuli vastaan joka kadunkulmassa... Mutta voi, kun vain jokin paikka auki olis' ollut...







Sitten paadyttiin menemaan Leclercin kauppakeskukseen ostoksille kun kerran mikaan kauppa ei suostunut oviaan meille avaamaan. Sniif.


                                     24 kpl Twix-patukoita 3,30... lievasti sanottuna epareilua.


                            Mmmmm... Kinder Bueno-hetki. "Because you got in France!"


                       Maaratietoiset askeleet johtavat kohti vieressa olevaa ostoskeskusta
                                                   ja sen aaneen huutavia vaatekauppoja.


                                                       Ja ma seuraan kiltisti perassa :D


Ja niinhan siina sitten kavi etta kun mun toiveissa oli saada ostetuksi aurinkolasit ja yhden sandaalit (kiilakorkoiset mielellaan), niin tuloksena oli jotain ihan muuta...



                                ...eli toisin sanoen kaks kirjaa ja yhdeksan paitaa :----) Hups.

Mut noi kirjat on hyvin hyvin kultturelleja, toisessa (tossa isommassa) on meinaan hienoja kuvia Ranskan kauneimmista maisemista, ja pienemmassa kirjassa taas tietoa eri Ranskalaisista kylista, kauneista sellaisista myoskin (taivutinko oikein?). Yhteensa mun kukkaron pohjaani kulutettiin yli satasen verran 0:) Mutta panostus itseen kannattaa aina! Varsinkin kun tallasia ostoksia tulee tehtya vuodessa korkeintaan kaksi, mutta yleensa kerran tai ei yhtaan. Ja Suomessa on kallista. Ja ne vaatteet kilju ikavasti mun korvaani etta "OSTA MUT OSTA MUT" ni enhan ma sit kestany kuulla sita melua enempaa. Tein kaikille vaan palveluksen.


Nih.


Ainii. Maanantain reissulla kun satuin saamaan itselleni punaisen nenan auringon aiheuttamana, niin punakuono edelleenkin viela olen. Mutta ei se sentaan ihan niin paljoa enaa hohkaa :"D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti