Eilen ei ollut oikein mitaan postattavaa, joten laittelen nyt sitten pienta kivaa. Eilen pidettiin jotkut yllatysjuhlat "Gwenille" (joka onkin Guëmal, tai jotain sinne pain). Han lahtee jossain vaiheessa kasittaakseni Amsterdamiin vuodeksi opiskelemaan. Kiva! Noh, kutsuttuja oli kuulemma jotain 30-40 henkiloa, eli ruuhkaa tulisi olemaan tuolla takapihalla. Paatin sitten toitten jalkeen menna pienille paivaunille (lue: kahdan tunnin nokosille), jotta jaksaisin sitten valvoa kauemmin. Ranskalaisten pippalot kun tuppaavat kestamaan hyvin hyvin myohaan.
Kauheesti oli Gwenin kavereita siella, niitakin tuttuja joita olin silloin tiistai-iltana tavannut, eli mun ei sitten tarvinnut ihan orpona siella olla. Tosin en ma varmaan mitaan oikein puhunu ensimmaiseen tuntiin tai kahteen ku kaikki hopotti vaan ranskaa ymparilla. Mutta sitten jossain vaiheessa naa muutamat tuttavat alko keskustelemaan myoskin mun kanssa. Oppisin jopa heijan nimetkin eilisen illan aikana :) mut pojista vaan muutaman muistan nimelta. Taalla on hirveet suhdekuviot ku on kyseessa tammonen pieni kaupunki jossa kaikki tuntee kaikki, ni lahinna jokainen siella seurusteli joko jonkun paikallaolijan kanssa tai sitten sellaisen kanssa joka ei ollut siella (loogista eiko totta). Mut se on vaikeeta huomata ketka seurustelee keskenaan kun he ei istu valttamatta vierekkain tai oo mitenkaan sylikkain, pusuttele koko ajan tai muuta vastaavaa. Niinku Suomessa kylla huomaa juhlissa etta ketka kuuluu yhteen kun ne on koko ajan kiinni toisissaan, taalla on ihan eri meininki.
Se on mielenkiintosta huomata miten hyvin ranskalaisten kanssa tulee heti toimeen. Taas tulee yksi kulttuuriero heti peraan. Suomessa kun ollaan vahan jahmeita eika haluta valttis tutustua kehenkaan uuteen, taalla otetaan heti mukaan "leikkiin" ja ollaan tosi tuttavallisia. Ma olen vahan miettiny etta suomalaistenkin mielenterveys olis paljon paremi jos otettais mallia vahan ranskalaisten tavasta elaa. Ei tammosessa maassa voi olla mitenkaan allapain ku koko ajan tavataan muita ihmisia ja pidetaan hauskaa, tavarat ja palvelut on halpoja, ja kaikki on vaan niin kivaa ja ihanaa : D
Naissa juhlissa ei ollu myoskaan samanlaista juopottelumeininkia niinku Suomessa. Vaikka ihmiset olikin pikku hiljaa humalassa ja muuta, niin sita alkoholia ei vaan kitattu samaan tahtiin ku mita ma olen tottunu nakemaan. Taalla seurustellaan toisten kanssa siina samassa ja juodaan illan mittaan; aikuisetkin jopa nimenomaan tuo viinapulloja nuorten juotavaksi O.O sita ma kylla ihmettelen kovin. Ja lahinna kaikki polttaa, mut sekin on hirveen hyvaksyttya. Mina kun en polta enka juo, niin parit ihmiset on jo sanonu etta ma olen perfect girl : D No se on kiva tietaa. Ja kuulemma semmosta ihmista joka ei juhlissa juo (en muista kuuluiko polttaminen siihen samaan lystiin) kutsutaan samiksi (sam, olettaisin). Jesh, eli mulla on nyt sitten uus nimi. Ma olenkin aina halunnu olla poika.
Jossain vaiheessa iltaa kun oltiin varmaan jo syotykin, niin taa meidan paivansankari rupes laulamaan jotain tiettya laulua, tai ainakin oletan etta se kuuluu olla se tietty yks laulu, jonka jalkeen kaikkien paikalla olevien tyttojen kuuluu juosta pojan luo ja antaa pusu poskelle... Se joka on viimeinen, joutuu laulamaan jonkun laulun siella kaikkien edessa. No onneks taa yks mun kavereista kisko mut mukaansa mun hammennyksesta huolimatta (vahemmastakin ku kasketaan vaan menee pussaamaan) ni en ollu ihan viimenen. Sitten kun taa viimeiseki jaanyt tytto/nainen on laulanut laulunsa niin kaikki pojat ryntaa antamaan pusua... Ei hyvaa paivaa sen menon kanssa. Osa pojista hyppi poytien yli ja varmaan kaato tai pudotti vahingossa jotain maahan kun niin kiirelle rynnivat sinne. Ja sitten viela mun ikavakseni viela kerran piti tehda sama juttua, eli taa viimeiseki jaanyt henkilo laulo taas jonkun laulun ja kaikki tytot pussaamaan. Mietin etta kuinka monta kertaa tata pitaa oikein tehda! Mutta onneks se loppu siihen. Mahtaa olla kylla kiva tunne siina vaiheessa kun lahinna parikymmentakin ihmista voi rynnata sun luo haluten pussata... Hui kamala.
Ja sitten toinen lauluaiheinen juttu. Sankari alkoi jossain vaiheessa laulamaan jotain ihme rallatuskappaletta, jossa kaydaan lapi kaikki kuukaudet. Siina sanotaan kutakuinkin niin, etta se joka on syntynyt tammikuussa, nousee ylos ja juo. Sillon kaikki tammikuu-immeiset nousee seisomaan, ottaa sen ryyppymukinsa (joka pitais olla taysinainen!) ja kulauttavat sen kurkkuunsa kun kasky kay. Sitten sama homma seuraaville kuukausille. Ma olin niinkin ovela etta ryyppasin mukillisen vetta :)) Kylla mulle maistatettiin muutamia alkoholijuomia mut mun refleksi on sama ku tuoretta sitruunaa syodessa. Ja eiku appelsiinipehua paalle vaan. Heijan suosikkejaan on joku anisviina, joka haisi ihan salmiakille :o Kovin yrittivat udella multa mita Suomessa juodaan eniten, mutta mina kun en ole viinaan pain menevia ihmisia ni en osannu varmuudella sanoa. Hienosti yritin selittaa etta nuoret tykkaa siiderista, mutta heille kyseinen kasite on ihan tuntematon. Sitten veikkasin etta varmaan toi vodka on aika suosittua. En kai ma nyt vaan kauheesti valehdellu heille?
Meilla oli kylla mielenkiintosta naitten kavereitten kanssa ku opetettiin toisillemme kivoja sanoja. Tosi tosi tosi kivoja.... pahoja sanoja :D Kylla me viattomasti alotettiin, esim. ma tiedan nyt etta humalainen on ranskaksi soule ja juoppo alcolique ;) Siita siirrytiin vahan ronskimpiin sanoihin mutta sivistystahan sekin, eiko vain? Yritin kylla sitten joskus myohemmin yhden kanssa vahan keskustella ranskaksi, mutta se tuppaa olemaan vahan vaikeeta ku ei oo kunnollista sanavarastoa, varsinkaan verbien osalta. Han kuitenkin opetti joitakin lausahduksia ynna muita. Olis varmaan kannattanu kirjottaa ne ylos ku ma en muista ehka ku yhden jutun... Damn. Ja tuohon otsikkoon liittyen, taa sama tyyppi ku selitti mulle aina jotain, niin han kysyi valilla etta "do you understand or not?" eli ma sain oikeen kaks vaihtoehtoa vastata. Olisin kylla osannut itsekin sanoa etta en ymmarra, mutta han nyt vaan sitten puhui silla lailla. Samaan kastiin menee hanen muut kysymykset kuten "do you like this party or not?" ja "they are nice guys, or not?". Se oli vaan niin hirveen mielenkiintosta ku han puhu noin :D
Siella myohemmalla vaiheella iltaa me tytot keskusteltiin jotain keskenamme ja sitten joku tulee vaan yhtakkia halaamaan takaapain ja hieroo poskeaan mun poskea vasten, ja siina vaiheessa on vahan semmonen olo etta mita hittoa tapahtuu. Ma en ensinkaan tienny kuka siella oli, mut ma vaan yritin sitten jatkaa jotenkin mut kysyin kuitenkin et kuka se on, niin naa muut oli vaan etta Gwen. Jahah, kiva juttu. Mut sit heti han istuski siihen mun viekkuun penkille. Hieman humalassa oli, jos nain kauniist sanotaan. Il est soule.
Ranskalaiset on kylla ihme porukkaa. Ne pitaa tommosissa juhlissa tai muualla ihan kamalaa mekkalaa, mut sitten kun yrittaa jossain toissa tai muualla puhua niin hyva jos niilta aanta tulee. Kaiken lisaksi he ei oikein osaa odottaa puhevuoroaan. Esimerkkina tasta ma istuin penkilla ja keskustelin jotain, ni jossain vaiheessa pari poikaa tuli siihen viereen molemmin puolin, ja ei kestany kauaakaan ku toinen yritti jotain selittaa englanniksi (englanti ei oikein taivu nailta keneltakaan), ja han vaan toistaa sita samaa asiaa minka kylla jo tajusin, mut sitten se toisella puolella oleva yritti kanssa alkaa hopottaa jotain. Heti ku mun katse siirtyy jonkun muun suuntaan ni han sillai "koputti" olkapaahan ja alko selittaa. Ja joku kolmaskin ryhty viela samaan leikkiin mukaan et en oikeen tienny kenelle mun olis pitany puhua ku kolmesta eri suunnasta ihmiset hopottaa jotain. ARGH! Meinas kylla hermot menna ja ajattelin jo huutaa et hemmetti, yks kerrallaan puhuu ja silla selva. Ei siita oikein muuten tuu mitaan.
Eika siina viela kaikki. Niin pahaenteiselta ku toikin lause kuulosti, niin sitten ku olin menossa nukkumaan, olin saanu yokkarin ja muut laitettua, ni eikos herra Gwen tule jonkun kaverinsa kanssa (joka muistutti vahan irlantilaisen nakosta) ja yrita saada mua tulemaan viela ulos juhlimaan. Kivasti yritin selittaa etta ei, haluan nukkumaan, je suis fatigue, mutta eihan miehet ikina ymmarra kieltolauseta. POH! Tunnin ehtisin sitten koisimaan ku he olivat lahteneet, ni heraan sitten tajuten et mun huoneessa on valot ja joku juttelee siina oven suussa. Nostan mun silmilla ollutta unirattia (ehdoton must take joka paikkaan mukaan) ja katon kuka siella oikeen on. Ja voi jumankekka, Gwen perhanahan se siella, nyt jonkun toisen tyypin kanssa. Kysyin vaan etta mita he oikein tekee, ja kun G huomas et oon hereilla, han yritti tulla saamaan mua taas mukaansa juhlimaan.
Voi hyva jumala, kylla ma tiedan etta alkoholi aiheuttaa tyhmia paahanpistoja mut jotain rajaa sentaan. Kello oli nelja aamulla (kolmen aikaan olin nukkumaan menny) ja han tulee jo vetamaan mua ylos. Olin varmaan muutenkin tosi hehkee ilmestys. En muista mita sitten tapahtu, mut oiskohan isapappa jotain karjassu toisesta huoneesta ja naa sitten kaikkos pois, sammuttivat jopa valotkin. Ranskalaiset ei osaa mitaan tehda salassa ku he molyaa koko ajan ihan hirveella aanella. Kyllahan ma sitten nukahdin mut ihmettelen vaan etta pitiko oikeesti tulla herattamaan vaikka olin monta kertaa sanonu etta en tule... MIEHET!!!
Tanaan viedaan Gwen jonnekin, olisko ollu junalle (aksentti kun vaikeuttaa kuulonymmartamista) ja kaydaan sitten Amélien luona (sisar, toinen lapsi, vanhempi tapaus). En tiia tehdaanko muuta, mut taivas nayttaa talla hetkella ainakin ihanan pilviselta. Naa muutamat 40-asteen helteet ei oo ollu ihan mun juttuni.
Mutta eipa ainakaan talla hetkella oo mitaan sen ihmeempaa kerrottavaa, huomenna mennaan vissiin mereen uimaan 8-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti