maanantai 1. lokakuuta 2012

Viimeiset muistot

Tanaan oli siis vihoviimeinen tyopaiva, se velvollisuus on nyt taytetty :(
Kerrankin voi sanoa etta paiva meni ihan liian nopeasti ohi...
Tama postaus on siis omistettu lahinna kaikille viimeisille hetkille :')


20 vaille seitseman on siis yleensa se aika kun pitaa viimeistaan toihin lahtea etta kerkee kunnolla ajoissa paikalle.Viimeiset viisi tuntia toissa on viela edessa pain... Ja eikun matkaan.

Aamuisessa taysikuun loisteessa, tahdetkin nakyivat mulle viimeista kertaa...

Viimeinen parkkeeraus eturiviin...

Viimeiset askeleet tunnelin poikki...



Tyopaiva itsessaan oli aivan ihana, lahinna paras mita missaan vaiheessa tata top-jaksoa on ollut. Tyontekijoiden suusta tuli sen verran levotonta juttua et ei vaan pystyny pysymaan housuissaan. Heista paljastuikin mielenkiintoisia seikkoja, kuten etta osa on transseksuaaleja, yhdella on seka tytto- etta poikaystava, kahdella on suhde keskenaan, yksi joukosta pois ollut oli kuulemma elaimiin sekaantuja ja eras toinen nekrofilian harrastaja... :""D

Etta nain sairasta vakea tuolla hyytavissa olotiloissa on. Kaiken lisaks ma taisin suostua menemaan naimisiin Herra Nallen kanssa :D Hups. Mut eikohan se voi odottaa myohempaa ajankohtaa, ku hanella kuitenkin on kotona vaimo ja lapsi oottamassa. Nii ja kuulemma tuolla vihannesosastolla olis ollu joku hyyppa joka olis vissiin mielellaan mut ottanu... Aaaahaa, selva? Ihmettelin etta mistas sen nyt muka tietaa, ni kyseinen henkilo oli vissiin kayny  jossain vaiheessa tossa tyoskentelytilassa, tykkaa kuulemma hirveesti sinisilmaisista ihmisista :D

On siis aikamoinen eksoottinen etu omata tallaset sopon siniset simmukat ^^ Ulkomailla saa niin helposti sulhasehdokkaita ja kaikkea. Joo mut ehka ma kuitenkin skippaan sen tyypin, en ees tiia minka nakonen on. Kaiken lisaks ma sanoin et jos ma joskus ranskalaisen miehen ittelleni otan, ni se saa tulla kyl mun mukanani Suomeen. Ettas tietavat! Kesa-asunto taalta olis tosin ihan jees...

Mitakohan muuta? Hirveesti oli kaikennakosta huulenheittoa toissa, nyt vaan ei muista enaa ees puoliakaan :( Ai nii, oli vahan kansallista tunnelmaa. Meika joutu meinaan laulamaan Maamme-laulua muutamalle tyokaverille : D Ei kiva! Ja sitten kovasti kyselivat perheen/sukulaisten etunimia. Veljelleni nauroivat kovin :D Heti kun olin maininnut nimen Sami, tuli sekunnin hiljaisuus ja seka Nalle etta Hulivili sanoivat samaan aikaan "Scooby Dooby Doo!"

Olin hetken etta mita ihmetta :D Mista tollanen nyt tuli mieleen! En nyt muista tarkalleen mita mahtoivat sanoa mutta jotain liittyen ehka koiravahtiin? Seleva, vai etta sellanen homma. Muista nimista ei tullu yhta isoa haloota. Muutenkin kun piti kertoa yleisimpia nimia Suomessa, ni Nalle kuunteli ilmeisesti tosi tarkasti, koska osasi kysya etta onko meilla paljonkin noita a-loppuisia nimia :D Yay, hyva Nalle!

Viimeinen katsaus tuohon suuntaan. Taaempana yksi kaulauskone, jota kaytetaan 99-prosenttisesti tyopoytana.

Enemman kaytetty kaulauskone. Joka ei-kaytossa ollessaan on tuollaisessa asennossa. Tuota hirvitysta minakin kaytin kun Croissanttitaikinaa kaulailin. Toinen tyopoyta nakyy tassa alakulmassa, edessa oleva ovi johtaa kaupan puolelle.


Tyokaverit, jotka sattuivat enaa olemaan paikalla lahtoaikaan. Ai miten niin ma olin vahan myohassa aikataulusta? Eihan kello oo ku vartin yli 12 :)) Kuvassa siis oikealla Herra Hulivili (joka muuten tanaan lahti isyyslomalle!), keskella Esipomomies (otti mokoma lasit ja hatun pois paasta etta nayttaisi paremmalta), seka vasemmalla ainut naispuolinen talla puolella. Nimea en kuitenkaan muista :D Mutta olen saattanu viitata mansikanmyyjaan?


Kiitokset heille kuvaan tulemiselle :) Taytyy katsella josko huomenna saisi paparazattua myos herra Nallen. Stephan muistaakseni nimittain on huomenna vapaapaivan vietossa. Tosin taisi olla tanaankin :O Ainakin kaupassa normivaatteissa oli ostoksilla. Ja ehka Herra Pomomieskin olisi toissa?

Kuvassa muuten takaseinustan vasemmassa laidassa oleva ovi johtaa tilaan, jossa sailytetaan muun muuassa mansikoita ja muita hedelmia. Siella on myos lattianpesuletku. Oikealla reunalla oleva kulkureitti johtaa ensin pieneen valitilaan, josta loytyy oikealta puolelta ensin oveton pikkutila kaasuliedella, seka sen jalkeen iso jaakaappihuone. Vasemmalle puolella tota valitilaa on iso huone, jossa sailytetaan pakkausmateriaaleja, ROMMIA, avaamattomia sailykepurkkeja... jne jne. Sitten on edessa samanlaiset valkoiset ovet, ja nain olet paassyt leipomon puolelle.

Huomenna on siis hyva syy yrittaa vierailla viimeisen kerran tuolla tiloissa, koska mun on PAKKO tehda eraita shoppailuja. Nimittain kun tanaan yhdessa vaiheessa Herra Isopomo tuli eraan kaupan tyontekijan kanssa (sellainen joka osaa englantia tosi hyvin ja toimi yhtena paivana tulkkina meijan valilla), ja heilla oli mukanaan sellanen iso kassi taynna tavaraa.



No mutta kappas kappas, kavi ilmi etta kaupan puolesta sain sellaisen kivan "pikkusen" laksiaislahjan! Voi etta :D En olis kylla yhtaan arvannu etta tommosta tulee. Se tyontekija (Samuel nimeltaan, mita ehtisin nahda nimikyltista), selitti mulle siita kaikkea. Olin ihan aiman kakena! (kuulostipa fiksulta termilta).

Kassissa oli punaviinia, briossia, suklaata, jotain vaaleanpunaisia karkkeja, SARDIINEJA (voi kylla!), jotain possupateeta (meijan kissat saa kyl syya sen, jos tykkaavat) seka iso purkki papu-porkkanasekotusta... Uuuuhhuh, ma voin kylla ehka kaiken muun sailyttaa, mut pavut saa jaada vaikka tanne mun perheelleni. He kun mun kasittaakseni tykkaavat :D Mut arvatkaapa vaan kenella ylittyy painorajat!

Viela pahemmin menee yli huomisten shoppailujen takia. Arvatkaas miksi? Huomaatte varmaan tuossa kuvassa tollasen kivan kirjekuoren, siella oli sellainen shokkiyllari mulle. Ihmettelin etta mikakohan taa nyt sitten on ku Isopomo anto sen mulle ja sano etta kaupan johtaja on naa kaikki paattany. Avatessani kuoren Isopomo/Samuel sanovat etta ma voin kayttaa ne taalla kaupassa.

Otan esiin pienen "nipun" pienia papereita ja silmat pyoristyy jarkytyksesta... Ensimmainen mika silmiin osuu on luku 50e. Ja kun niita on kolme lappua missa se sama luku on... Jessus Kristus! Ma kysyin vaan jarkyttyneena et "ARE YOU KIDDING ME?!" mut ei, ei ollu mikaan vitsi. Ma sain siis kolme 50 euron lahjakorttilappusta kauppaan kaytettavaksi.

Ilme oli varmaan mulla ihan taysin kohillaan... Ei hitsilainen, oikeesti? Kuka antaa 150e puolituntemattomalle ihmiselle lahjaks??? :D Mut hitto viekoon, kiitos Leclercin vaki! Hitsin iso kiitos ja kumarrus naista lahjoista! Mulla vaan tulee ongelmaks miettia etta mita ma ostaisin koko silla summalla. Ensinnakaan mun laukku taitaa nyt jo tulla aika tayteen, saatikka et mulla on toi punaviinipullo, plus kaks tuliaisiks ostamaa pulloa ni hip hei, painorajat voiton vei. Luulen ma. Mut mikali selvitettiin oikein, ni 30 kiloon asti saa laukussa olla tavaraa, ja maksaa vaan 40e. Eli jos mulla nyt jo menis vaikka yli ni antaa menna sit sinne kolmeenkymppiin asti! Meika ei meinaan rupee jattamaan mitaan pois laukusta!!!

Kassin sisalto...  Kuka haluaa sardiineja?

Mun yllatyksekseni taa Samuel on ihan yhden suomalaisen kirjailijan fani! Han kysy etta tiedanko ma sita kirjailijaa, mutta en saanu mitaan selvaa ni pyysin kirjottamaan. En saanu siita oikeen kunnolla selvaa ni alotin vaan sanomaan etta en tiia... Mut sit se nayttiki yhtakkia hirveen selvalta ja korjasin nopeesti etta joo, kylla tiedan. Kyseessa oli siis Arto Paasilinna!!! :D Tyyppi kuulemma rakastaa niita kirjoja. Niissa on hanen mukaan niin hyvaa mustaa huumoria ja oisko ollu etta Suomen kulttuuria kuvattu : D Voi elama, oli pakko mainita etta yhtakaan en oo lukenu. En nyt sitten oo ihan varma mita han siita viela selitti, mut oisko ollu niin etta hanella tai hanen veljelle (tai jollain) on ne kaikki kirjat, tai sitten han haluais ne kaikki kirjat... En tiia, joskus noi lauseiden ideat karkaa saman tien toisesta korvasta ulos.

Huhhuh mika paiva, huomenna siis oikeen urakalla shoppailemaan. Mikali ei tullu viela selvaks :D Oi voi, lahtolaskenta on alkanut! 48 tuntia tasta hetkesta ja ollaan melkeen jo Suomen maankamaralla ^^ Saas kattoa loydanko ma sita oikeeta bussipysakkia ajoissa, en oo viela ees tarkistanu etta kuinka paljon mulla on aikaa loytaa se ku ollaan koneesta ulos paasty. Ja mua vahan mietityttaa etta missa kohtaa Lahessa sita bussiasemaa on se taksipaikka : D Ku juna-asemalta on otettu taksi muutamia kertoja mut bussista tullessa ei oo hajuakaan!

Tanaan tuli myos puheeksi ensimmaista kertaa facebook, yllattavaa kylla. Ma olin luullu ettei noilla oo mitaan profiileja siella ku ne vaikutti vahan sellasilta, mutta kylla vain onkin ;D Ma kavin jo bongaamassa heijat kaks sielta ku tuskin osaisivat mut loytaa :)) Leipomon poikia en uskaltanu kavereiksi pyytaa :D Antaa heidan olla ihan rauhassa siella vaan... Nyt ma voin siis stalkata ex-tyokavereitani rauhassa. Tosin mita nyt ehtisin jo vilasta ni ei siella paljookaan ees kuvia oo! Tylsia tyyppeja :D

Oi voi voi.. Vahiin kay tosiaan ennen ku loppuu. Mielenkiintoista palata takaisin sateiseen Suomeen, saas nahda minkalainen siirtyma on. Taallakin taa syksy jo tulla jolkottaa aika lailla, hirmuviileeta paivisin. Yks paiva aitee laitto jopa patterin paalle! Se on jo saavutus sinansa : D Sisalampotila nayttaa yhden mittarin mukaan about 20 astetta, eli ma olen vahan niinku jaassa koko ajan. Oon todennu etta ma vaadin vahintaan 25 astetta et olis ehka ees vahan lammin :---)

Nyt kun en keksi enempaa hehkutettavaa, niin laitetaan (viimeinen??) loppukevennys viela kaiken huipuksi. Rentoa syksya!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti